3. Uskonto politiikassa

Uskonnolla sekä politiikalla on yksi yhteinen päämäärä; hankkia poliittista valtaa ja käyttää sitä tavoitteidensa toteuttamiseen. Tavat saavuttaa tavoitteensa ovat kuitenkin erilaiset. Uskonto käyttää ihmisten uskonnollisia tunteita saadakseen heidän tukensa, kun taas politiikka käyttää diplomatiaa ja yrittää voittaa yleistä mielipidettä demokraattisesti.

Uskonnon rooli politiikassa Suomessa

Uskonto vaikuttaa politiikkaan monin eri tavoin. Suomessa kuitenkaan ei julkisesti tuoda esille, että uskonto näkyisi politiikassa. Vaikka suomalaisessa politiikassa ei ole ollut tapana tuoda uskontoa esille ja antaa sen vaikuttaa poliittisiin asioihin, on se silti jollain tavoin läsnä, vaikka sitä ei ääneen sanottaisikaan.

Kun kyse on eettisipoliittisista kysymyksistä, sekoittuu yleensä politiikka ja uskonto keskenään. Esimerkiksi translaki ja abortti jakavat mielipiteitä kansanedustajien kesken. Yle uutisten artikkelissa 13.10.2022 "Translaki ja abortti jakavat kansanedustajien mielipiteitä – tutkija toivoo lisää puhetta uskontojen vaikutuksesta politiikkaan" toimittajat Kristiina Tolkki sekä Tulikukka de Fresnes käsittelevät uskonnon roolia suomen politiikassa.

Tämän vuoden syyskuussa käytiin äänestystä abortin saamista helpottavasta lainmuutoksesta. Sote-valiokunta päätti, että aborttiin tarvitaan enää yhden lääkärin lausunto ja oma pyyntö ilman perusteita riittää ennen 12. raskausviikkoa. Erikoinen tilanne kuitenkin oli äänestystilanteessa, kun muun muassa kaikki sosiaali- ja terveysvaliokunnan keskustalaiset äänestivät aborttioikeuden helpottamista vastaan. Myös translakia ollaan muuttamassa siten, että juridisen sukupuolen vahvistaminen ei enää edellyttäisi todistusta lisääntymiskyvyttömyydestä.

Molempia lakeja voi vastustaa hengellisin perustein, mutta sen ajatellaan olevan jonkinlainen tabu. Artikkelissa Lapin yliopiston uskontojen ja kulttuurien politiikan professori Aini Linjakumpu sekä uskontotieteiden professori Titus Hjelm kertovat, että uskonnon rooli suomalaisessa politiikassa ja useimmissa puolueissa on suurimmaksi osaksi käytännönläheinen, ja jopa uskonnollisena tunnetut kansanedustajat käyttävät hyvin harvoin uskonnollista kieltä eduskunnassa tai tuovat esille uskonnollisuuttaan. Vaikka vastustaisikin jotain asiaa uskonnossaan, ei välttämättä ajatella, että se olisi poliittisesti hyvä argumentti. Uskonnolla kuitenkin on politiikan sisältöihin vaikutusta, ja Linjakumpu toivoisikin, että tehtäisiin näkyväksi, miten uskonto vaikuttaa puolueiden kautta lainsäädäntöön ja ihmisten elämään.

Mielestäni kuitenkin uskonto on jokaisen yksilön oma henkilökohtainen asia, eikä uskonnon pitäisi olla tekemisissä varsinkaan tälläisissä päätöksen teoissa. Jokainen saa uskoa mihin haluaa, mutta sen ei pitäisi olla muiden oikeuksille haitallista eikä rikkoa lakia. Politiikka ja lait vaikuttavat kuitenkin jokaiseen meistä, uskonnosta riippumatta.

Miten uskonto näkyy politiikassa Yhdysvalloissa

Uskonto Yhdysvalloissa on huomattavasti kiihkeämpää kuin monessa muussa maassa. Amerikkalaiset ovat vahvasti uskovaista kansaa, mutta vaikka uskonto ja valtio on Yhdysvalloissa perustuslailla erotettu toisistaan, näkyy uskonto silti amerikkalaisessa politiikassa. Varsinkin republikaanien puolella uskonnolla ja arvokysymyksillä on ollut merkitystä.

Yhdysvaltain presidentinvaaleissa uskonnolla on iso merkitys monille äänestäjille. Vuoden 2020 Yhdysvaltain presidentinvaalien alussa evankelikaalit politisoituivat hyvin vahvasti ja sitoutuivat republikaaniseen puolueeseen ja Trumpiin. Katolilainen Joe Biden kuitenkin lupasi yhdistää kansakunnan ja päättää niin sanotun "pimeyden aikakauden" minkä entinen presidentti Donald Trump oli saanut aikaan. Uutisoitiinkin, että uskonnolla olisi voinut olla ratkaiseva asema vaaleissa, niin kuin sillä olikin.

Amerikkalaisten uskonnollinen identiteetti vaikutti selvästi vaaleihin ja uskonto vaikuttikin tulokseen. Yhdysvaltalaisen uutisointisivuston Gallupin artikkelin "Religious Group Voting and the 2020 Election" mukaan noin neljäsosa äänestäjistä oli valkoisia evankelisia ja he äänestivät Trumpia, mikä muodosti osan hänen äänistään. Melkein yhtä monta äänestäjää oli ihmisiä, joilla ei ollut uskonnollista identiteettiä. Niistä 65% äänesti Bideniä, mikä auttoi häntä voittamaan vaalit. Lisäksi kaikki ei-kristityt ryhmät, jotka kuuluvat joihinkin muihin uskontoihin, äänestivät voimakkaasti Bideniä. Katolisten karkea jakautuminenkin vaikutti myös tulokseen. Uskonnolla on siis suurikin vaikutus amerikkalaisessa politiikassa, vaikka ovatkin laissa erotettu toisistaan.