6. Uskonto elokuvissa

 Uskonto on suuri osa yhteiskuntaamme, osalle se on isommassa roolissa, osalle ei minkäänlaisessa. Monissa suosituissa elokuvissa uskonto on aika usein läsnä, vaikka elokuva ei mitenkään perustuisi uskontoon. Sitä ei usein esitetä väkivallan tukena tai vastustajana, vaan pikemminkin lohdutuksena ja avun lähteenä väkivallan uhreille. Näissä tapauksissa uskonto esiintyy esimerkiksi pappina tai pyhäkkönä. Uskonnollisten teemojen ja ideoiden käyttö voi jopa auttaa yksinkertaistamaan monimutkaista elokuvan ideaa, ja jopa antaa katsojalle syvemmän käsityksen ja ymmärryksen hahmoista ja heidän motiiveista. Monesti myös uskontoa ja raamatun tarinoita käytetään vertauskuvina elokuvissa.

Yksi tunnetuimmista kirjasarjoista tehty Disneyn tuottama elokuvasarja Narnia, on C.S. Lewisin kirjoittama tarina, jossa neljä lasta siirtyy mystisesti soja-ajan Britanniasta Narnian fantasiamaailmaan. Narniassa hyvän ja pahan voimat sotivat toisiaan vastaan ja eläimet voivat puhua. Lapset ovat sarjassa hyvää haluavia sankareita. C.S Lewis on tunnetusti tarkoittanut Narnian kristilliseksi allegoriaksi, eli vertauskuvaksi. Se on tunnetusti jakanut monia mielipiteitä. Sarjan tarkoituksena ei kuitenkaan ole ollut "tuputtaa" kristinuskoa.

Narnian tarinat: Velho ja leijona

Sarja on täynnä symbolismia, ja vastaakin teoksissaan kuvitteelliseen kysymykseen "Millainen Kristuksesta voisi tulla, jos todella olisi Narnian kaltainen maailma ja Hän valitsisi ruumiillistua ja kuolla ja nousta ylös tuossa maailmassa, kuten Hän on todella tehnyt meidän maailmassamme?". Esimerkki vertauskuvan käytöstä sarjassa on esimerkiksi Jeesuksen elämästä, kuolemasta ja ylösnousemuksesta käytetty leijona Aslan, ja sen vaikutus Edwardin uudestisyntymiseen, vapahdukseen, pelastukseen ja parantumiseen Narnian Valkoisen noidan kirouksesta. Aslania siis verrataan Jeesus Kristukseen, ilkeää noitaa pahaksi ja neljää lasta Aatamin lapsiksi.  Narnia on hyvä tapa esitellä lapsille kristillisiä käsitteitä ja raamatun tarinaa hieman eri tavalla. Mutta se, että Lewis esittää kirja- ja elokuvasarjassaan kristillisiä teemoja, ei pilaa niiden kokemusta, jotka eivät hyväksy kristinuskoa, tai muutenkaan tunne kuuluvan mihinkään uskonnolliseen ryhmään.

Aslan


Kristillisiä arvoja muun muassa rohkeutta, vahvuutta ja vastuun ottamista omaksutaan vahvasti Disneyn elokuvissa. Ne antavat nuoremmalle sukupolvelle apua identiteetin löytämisessä ja tavoitteiden saavuttamisessa. Narnian lisäksi muun muassa yhteen Disneyn klassikoihin on tuotu kristillistä symbolismia. Lumikissa on monia piilotettuja vertauskuvia. Lumikin tarinassa on kolme pääväriä, valkoinen, punainen ja musta. Lumikin ihoa kuvaillaan valkeaksi kuin lumi, huulia punaiseksi kuin veri ja hiuksia mustiksi kuin eebenpuu. Valkoinen väri edustaa syntymää, puhtautta, neitsyyttä ja viattomuutta. Punainen elämää, toimintaa, tulta, rakkautta, hengellistä heräämistä, elämäniloa ja rakkautta ja Pyhää Henkeä. Musta taas kuolemaa ja ikuisuutta. Elokuvan seitsemän kääpiötäkin symboloivat kristillisyyttä. Numero seitsemän on tärkeä luku kristinuskossa, sillä se edustaa kuinka Jumala loi maailman seitsemässä päivässä. Ehkä suurin vertauskuva teoksessa on myrkkyomena, joka kuvaa Aatamin ja Eevan tarinaa, jossa Eevan kiusauksena on kielletty hedelmä ja kun hän antaa periksi kiusaukselle, hän turmeltuu. Aivan kuten raamatussa, Lumikin kiusauksena on myrkkyomena ja lopulta kärsii siitä. Lumikkia varotettiin vieraille puhumisesta ja lahjojen vastaan ottamisesta, aivan kuten Eevaa varoitettiin ottamasta vastaan hedelmää. Monien vertauskuvien lisäksi Lumikki nähdään jeesushahmona, ja se käy ilmi, kun hän vaipuu ikuiseen uneen puraistuaan myrkyllistä omenaa, mutta lopulta herää henkiin tosi rakkauden suudelman avulla.
Lumikki, paha äitipuoli ja myrkkyomena



Myös Marvel-kustantamon elokuvissa nähdään uskonnollisia piirteitä ja vertauskuvia. Marvelin yksi tunnetuimmista supersankari hahmoista on Captain America, jolla on monia kristillisiä piirteitä ja aatteita. Hahmon uskonnollisia vakaumuksia ei suoraan tuoda esiin, on hetkiä jolloin se on todella selkeää. Captain America eli Steve Rogers uskoo vain yhteen jumalaan. The Avengers -elokuvassa vuodelta 2012 hän sanookin klassisen lauseensa Mustalle Leskelle (eng. Black Widow) "There's only one God, and I'm pretty sure he doesn't dress like that". On helposti ymmärrettävää, että Steve uskoo johonkin korkeampaan, joka on selkeästi raamatun yksi Jumala. Koko hahmon muutoksen ajan läpi elokuva sarjan Stevellä on kuitenkin aina yksi sama periaate ja moraalit. Taistellessa kaikenlaista pahuutta vastaan hän tajuaa, että vapaudesta täytyy taistella, ja se on saavutettava. Halu taistella vääryyttä vastaan on myös yksi raamatun kirjoitusten aiheista. Elokuvassa Captain America: Civil War vuodelta 2016 on kyse enimmäkseen itsehallinnosta ja siitä, että olemme vastuussa omista valinnoistamme ja teoistamme, emmekä saa syyttää muita. Mooseksen 1. kirjasta opimme Aatamilta sen, että syytteiden siirtäminen ei koskaan saavuta mitään. Alusta asti Steve Rogers valittiin supersotilaaksi arvojensa ja myötätuntonsa vuoksi, ei taitojen. Hyvyys määrittelee Captain American, ja sitä hän tavoittelee. Ei sitä kuinka suureksi hän tulee.

Captain America elokuvassa "Avengers: Age of Ultron "vuonna 2015

Kyseiset elokuvat ovat hyvin erilaisia keskenään, mutta niissä kaikissa tuodaan jotenkin uskontoa esille, joko vertauskuvien, symbolismin tai tiettyjen aatteidein, periaatteiden tai moraalien avulla. Ne antavat eri näkökulmia ja herättävät ajatuksia ihmisissä. Jokaisessa elokuvassa on hyvä opetus niin lapsille, nuorille kuin aikuisillekin. Lapsille varsinkin on helppo opettaa uskontoa elokuvien avulla, sillä ne ovat niin iso osa nykypäivää, eikä uskontoa tuoda suoraan esille, jotta se vaikuttaisi "tuputtamiselta". Loppujen lopuksi uskonnolla ja elokuvalla on yhteinen kyky vaikuttaa maailmaan, mytologisoida ja luoda pyhää aikaa ja tilaa.









Lähteet:



Kuvat:










Comments

Post a Comment